A124 Museointi

 7-Viikon työleiri alkoi olla takana, ja avo valmiina museoitavaksi. Huoltohommia ja pientä viimeistelyä oli vielä työnalla, mutta varsinaista käyttöönottoa se ei enää haittaisi. Aurinko paistaa, katto alas, ja kuvia!

MR tarkastus hoitui ongelmitta, ja paperit saapuivat postissa toukokuun viimeisellä viikolla. Samantien kävin näyttämässä auton vielä insillä, joten avo saatiin MR kilpiin vielä sopivasti toukokuun loppuun mennessä.

Sopivan nopea projekti kesälle 2024, ja autosta tuli tekijän mielestä melkoisen hieno. Tällä oli suorastaan nautinto aloittaa kesä.

A124 Konepellin äänieriste ja kasauksen viimeistely

Viimeisiä pieniä juttuja ennen valmistumista oli vielä mm. konepellin äänieristeen asennus. Uusi eriste tuli suoraan maahantuojalta, sillä sitä ei ole kangaspäällysteisenä muualta saatavana. Uudet eristeet on tätä nykyä aina "turbodiesel" mallisia, eli niissä on alumiininen lämpösuoja valmiina. Tälläistähän ei ole turbottomissa autoissa koskaan ollut, joten mitin mitä sille voisi tehdä. Olikin yllätys, että folion pala oli vain hentoisesti prässätty paikalleen reunoista, ja lisänä oli pari pätkää 2-puoli teippiä. Folio lähti siis ihan ilman mitään työkaluja varovasti vetämällä irti, samoin kuin teipit. Pidän itse foliotonta versiota huomattavasti siistimpänä tällaiseen kohteeseen.

Asennus taas kerran perinteiseen tapaan. Peltihän oli puhdas jo valmiiksi, koska se oli maalattu keväällä. Niinpä telalla sekä peltiin ja pehmusteeseen kontaktiliima, ja molempiin merkit maalarinteipillä missä on keskikohta. Kahteen pekkaan asennus keskelle ja silitellään paikalleen, hyvin yksinkertaista ja pysyy.

Samalla moottoritila pestiin vielä viimeisten kerran ja maalailtiin pieniä paikkoja sinne tänne. Pakosarjat on pinnoitettu Por15:lla. Venttiilikoppa on sen sijaan alkuperäisessä värissään, mikä on osaltaan ihme.

A124 Myllytys ja pinnoitus

Avon Almandinrot maalihan ei lopulta ollut pahimmasta päästä, mutta kyllä siihenkin oli aikojen saatossa osunut naarmu jos toinenkin. Samoin keväällä tehdyt paikkamaalaukset vaativat huomiota, joten oli aika tehdä täydellinen kiillotus.

Työ alkoi tässäkin tapauksessa paikattujen alueiden vesihionnalla. Aloitan yleensä hionnan 1200 karkeudella, koska liian hienolla paperilla ei vaan hommasta tule mitään. 1500 paperin jälkeen voi jo hyvin aloittaa kiillotuksen, mutta eipä siitä haittaa ole jos jaksaa pyyhkäistä pinnan vielä 2000 tai jopa 2500 karkeuteen asti.

Tahnana tälläkertaa hyvin leikkaava, mutta todella helppo Gyeon Compound + Redefined. Tätä mömmöä voi kyllä suositella. Se leikkaa todella hyvin, mutta samalla myös viimeistelee hämmästyttävän hyvin. Compound+ yhdistettynä Tokyan S-wool laikkaan menee jo taikatempusta, sillä niin näppärästi lähtee syvempikin naarmu, ettei uskoisi. Perinteiseen tapaan kävin auton ensin läpi Rotaryllä, vaikka aiemmin mainittu combo on sen verran hyvä epäkeskolla, ettei se sitä edes vaatisi. 2-stepistä eteenpäin jatkoin sitten epäkeskolla kovalla vaahtiksella ja aineena Turtlen T10. 3-step meni medium vaahdolla ja T20 ja viimeistely soft vaahdolla ja T40.

Uusi 300CE-24 merkki oli odottanut lipastossa vuodesta 2018 lähtien, vihdoin se pääsi paikalleen.

Pinnoitteena halusin käyttää tähän hyväksi todettua Gtechniq Crystal Serum Lightia ja sen päälle Exo V4. Lopputuloksesta tuli varsin asiallinen, ottaen huomioon kuinka nuhjuinen pinta alunperin oli. Tuoreella satiinipinnalla olevat muovit korostavat korin kiiltoa entisestään. Alle saatiin vihdoin myös aidot Monoblockit, jotka aiemmin palvelivat 300D:n alla.