Kevät koittaa, koittaako näyttelyt 2022?

No niin, se on uusi vuosi ja uudet kujeet. Tammikuukin jo puolessa välissä, joten sieltä ne näyttelyt lähestyy, jos korona suo. Isoja juttuja ei tämän kanssa sinänsä ole, mutta tuossa syksyllä talviteloille viedessäni aloin katsomaan, että takapoileri oli entisestään pullistunut irti kontin kannesta. Irrottamattakin näki, että vasemman puolen kiinnikkeet oli ihan mädäntyneet. No, äkkiä ei uutta spoikkaa löytynyt, ja muutenkin teki mieli kokeilla saako tuon ehjättyä, joten nyppäsin soiron irti.

Alapuoleltahan näkyy, että ruuvinreijistä suorastaan pursuaa ruostetta. Niinpä suojasin maalipinnan teippaamalla ja leikkasin Dremelilla pienellä fiberlaikalla pohjan auki.





Tämä spoilerihan on siis PUR integraalivalua, eli polyuretaanivalua, jossa on teräsinsertti tukemassa rakennetta. Runko menee koko spoilerin läpi ja päädyissä on isommat laput, joissa on ollut mutterit kiinnitystä varten. Huono juttu on se, että pur imee kosteutta jos sen pinta vioittuu, joten vähän sama kun laittaisi metallinpalan pesusieneen. Sitten kun runko on siellä purrin sisällä pinteessä, niin se ruostuessaan pullistaa pinnat ja silloin spoileri ikään kuin irtoaa kontin kannesta.



Putsasin kaiken ruostemujun pois, ja puhdistin pinnat tinnerillä. Spoilerin läpi menevien runkoaisojen päät sentään oli vielä terästä, joten uuden lapun saisi hitsattua paikalleen. Seuraavaksi tein pahvimallin uutta teräskiinnikettä varten.



Pahvimallin avulla leikkasin palan 1,5mm pellistä, johon porasin reijät tulppahitsejä ja kiinnitysmuttereita varten. Mutterit hitsasin taustapuolelle ja ennen asennusta paikalleen pursotin pellin alle 2K koriliimaa.









Lopuksi levitin poteron umpeen samalla 2K koriliimalla. Toisella puolella kiinnike oli vielä ehjä ja mutterit ok, mutta hieman pursonnut ihan etureunasta. Sieltä avasin pohjaa vain kärjen alueelta ja pursotin sen umpeen koriliimalla. Nyt spoikka on kuivumassa ja sen jälkeen pinnat voi tarvittaessa maalata uusiksi, mutta eipä ne sieltä mihinkään toki näy, vaikkei maalaisikaan. Näkyvälle puolelle ei tullut mitään maalivaurioita, joten siiven saa pultata takaisin kiinni ja tutkia seuraavia ongelmia.

Maalasin nuo korjatut päädyt nyt kuitenkin, niin ei sitten ainakaan imase sieltä niin herkästi kosteutta. Ennen maalausta hioin vaan enimmät epätasaisuudet pois vingulla.





Kiinnikkin kävin laittamassa. Nyt se taas on tukevasti paikallaan, mutta irvistää silti niinkuin ennenkin. Nähtävästi ainut tapa on saada se virheettömäksi olisi lisätä massaa noihin jalkoihin. Se nyt onnistuisi jos tuolla koriliimalla kittaisi aukot umpeen kantta vasten, ja sitten viimeisteli irrallaan. Toki tämän jälkeen tarvis uudelleen maalauksen, joten katsoo sitten jos se on ajankohtaista.

Seuraavaksi sitten yritänkin säädellä noita kylkimuovia paremmin. Ainakin etulokarin panelien ylemmät holkit täytyy vaihtaa toisiin kun ne on löysät ja pullahtaa ulos. Näihin kyllä löysin jo paremmat. Muutenhan tässä nyt ei ole juuri kun hirvee puunaus operaatio kevättä varten, lähinnä siis alustan, pyörankoteloiden jne. alueelta.