Parin vuoden metsästys päättyy - 500SEC -91

Velimies Petri oli SECeistä haaveillut jo vuosia, mutta itselle malli ei ollut oikein missään vaiheessa kolahtanut mitenkään kummoisesti. Elettiin vuoden 2023 syksyä, ja silloinen CLK Cabriolet oli myynnissä, ja jopa vähän kaupan ääntä oli ilmassa. Sattumalta törmäsin Facebookin Marketplacella nättiin Impala Brown 420 SECiin, joka oli vieläpä lähistöllä Mäntsälässä myynnissä. Jotenkin auton väritys ja dattel veloursisusta kolahti, ja auto jäi vaivaamaan. Kyselin myyjältä mahdollista näyttöä, mutta kuulemma joku ostaja oli jo tulossa seuraavana päivänä katsomaan. Ja niinhän siinä kävi, että SEC meni kaupan maanantaina, kun itse myin CLK:n tiistaina. Niinpä myöhästyin päivällä tällä kertaa..

MAE:t oli olleet alla CLK Black seriessä ratavanteina.

Lähtökohta oli ok, mutta esimerkiksi lipat oli maalattu kromimaalilla.

Tuosta se oma SEC kuume sitten kuitenkin lähti, eikä asiaa helpottanut yhtään kun myöhemmin syksyllä löysin Torista MAE Mach 1, 3-osaiset 18" harvinaisuudet. Näille vanteille tarvittaisiin nyt sitten auto. Maet kunnostettiin alkutalvella 2024. Purkamisen jälkeen kromimaalilla maalatut kehät käytettiin kemiallisessa maalinpoistossa pulverfixillä Isossakyrössä, ja takakannut puhallettiin/pulverimaalattiin Lahdessa. 

Sisäkannut puhallettuna odottamassa pulverointia.

Ulkolipoista maalit poistettu ja hiottu käsin ennen kiillotusta.

Mukavasti kevätaurinko paistaa kiiltäviin lippoihin.

Takakannut tuoreessa värissä.

Keskiöt hioin ja maalasin aavistuksen tummemman harmaalla kuin alkupeäräisenä. Koska oikeita MAE keskimerkkitarroja ei enää löytynyt niin tein aineistot ja teetin niitä uusina linssitarroina. Vanteista tuli oikeinkin maukkaat, mutta käyttöä ne sai jäädä odottelemaan vielä pitkäksi aikaa.

Keskiöt pohjamaalissa.

Uutta väriä päälle.

Ja nyt alkaa näyttää hyvältä!

Hitusen vaatisi SEC:iä ympärilleen.

Keväällä 2024 SECiä etsittiin kissojen ja koirien kanssa, ja kaupan ääntäkin oli ilmassa. Sitten eteen tuli aiemmin esitelty A124 avo, joten Seccihaaveet meni siltä osin puihin. Muutaman sivuprojektin jälkeen oltiin kuitenkin siinä vaiheessa keväällä 2025, että nyt olisi mahdollisuus aloittaa uudelleen etsinnät, mutta hyvin rajallisella budjetilla.

Auto kotipihassa 15.4

Ihan asiallinen lähtökohtahan tässä oli kyseessä.

Suomessa olin käynyt katsomassa neljää autoa, mutta osa niistä oli liian huonoja entisöintiin, tai oikeastaan niistä olisi tullut liian kalliita entisöitynä. Osalla taas myynti tuntui olevan hirveän vaikeaa, joten oli pakko suunnata katsetta myös rajojen ulkopuolelle. Ruotsista ei tuntunut löytyvän mitään, mutta huhtikuussa harrastajakaveri vinkkasi ilmoituksen Viron puolelta. Auto oli Nautikblau ja creme beige nahoilla, mikä sinänsä on hyvä yhdistelmä, mutta kun olin maalaillut visiota metallimustasta tai grafiitinharmaasta SECistä mielessäni, se ei alkuun oikein aiheuttanut kiinnostusta. Lähdin kuitenkin myyjän kanssa juttelemaan auton kunnosta, historiasta ja hinnasta. Selvisi, että auton oli ollut myyjän perheellä 15-vuotta, joten he olivat sen ainoat Virolaiset omistajat Saksasta tuonnin jälkeen. Muutenkin auton historia selvisi hienosti ajomäärineen Carverticalin kautta. Viikon tuumaushetken jälkeen auto alkoikin vaikuttaa jopa ihan järkevältä, joten siitä lähdettiin ihan tosissaan hieromaan kauppaa. Lopulta kun myyjä suostui jopa tuomaan auton Helsinkiin, toki korvausta vastaan, niin ajattelin, että katsotaan tämä kortti loppuun.

Myös sisusta oli asiallisessa kunnossa.

Auto saapui Länsisatamaan 15.4, jossa myyjä odotti meitä parkkipaikalla. Yleensähän näkee jo kaukaa, onko auto sellainen kuin pitää, ja tässätapauksessa ilme vaikutti hyvin lupaavalta saavuttuamme paikalle. Koska myyjä oli ottanut paluulipun jo seuraavaan lauttaan, ei auton tutkimiselle ja kauppojen teolle jäänyt lopulta aikaa kuin 45min. Pikaisen läpikäynnin ja pienen koeajon jälkeen kauppoihin kuitenkin päädyttiin, ja itse lähdin puikkelehtimaan Helsingin ruuhkaan tuoreella hankinnalla. Ihme kyllä kaikki toimi todella hienosti ja ajelin tyytyväisenä autolla kotiin ilman murheita. Tätä ennen oli tietenkin tehty autolle käyttöönottoilmoitus ja aloitettu sen verotus Suomen liikennekäyttöön.

Kotimatkalla ostopäivänä.

Viikon verran auto lähinnä odotteli pihassa jatkotoimenpiteitä, ja rekisteröintikatsastusta. Katsastus hoidettiin hyväksytysti pois alta ja parin viikon jälkeen verottajakin sieltä muisti autoverolla, joka jostain syystä olikin kolminkertainen kanssasisariinsa verrattuna. Verottajan ei ehkä kannattaisi käyttää mitään tekoäly- tai automaattisovelluksia, jos nämä menee näin pahasti metsään niiden avulla. Mutta tästä kyllä annettiin samantien oikaisuvaatimusta, joten odotellaan saadaanko veron määrään mitään tolkkua. Nyt oli kuitenkin SEC vihdoin pihassa, ja entisöinti kohti kevään  MB klubin Himos tapahtumaa saisi alkaa.