Lahteen päästyäni projekti jatkui takaniskatukien ja etupenkin käsinojan metsästyksellä. Ne löytyi onneksi naapurikunnasta Nastolasta ja vieläpä oikealla nahalla. Likaisethan ne oli, mutta jälleen kerran Marseille saippua ja taikasieni teki ihmeitä niskatuille.
Käsinoja sen sijaan oli oikeasti kulunut sen verran, että se piti värjätä uudelleen. Tälläkertaa käytin kovasti kehuttua SEM:n nahkamaalia, joka kyllä osoittautui varsin päteväksi tavaraksi.
Toinen lokasuojista oli sen verran mätä, että päätin ottaa varastosta jo kerran aiemmin mustaksi maalaamani orkkislokarin, ja vätritin sen irrallaan Lahdessa samalla Almandirotilla. Lokasuojan laitoin Matkahuollolla hyvin pakattuna kohti pohjanmaata, ja hyppäsin muutaman päivän kuluttua itse junalla perään.
Lahdessa ollessani kävin myös tutustumassa uuteen konepeltiin, ja nappasin siitä maskin jo mukaan, jotta saisin sen kiiloteltua valmiiksi.
Matka jatkui suoraan purkuauton luo Mäntsälään, josta "uusi" pelti vaihtui coupeen, ja kammottava sec jäi koristamaan elimenluovuttajan keulaa.
Pelti oli ihan ok, ja myllytyksen jälkeen näytti siedettävältä, mutta siinä oli muutama sen verran syvä naarmu, että päätin maalata sen oikean reunan uudelleen.
Paikkaus onnistui hyvin ja eroa ei oikein edes huomaa.
Maalauksen jälkeen sai viimein tehdä täydellisen kiilotuksen, jonka aloitin Mirkan raaimmalla 35 tahnalla. Sen jälkeen siirryin 3M:n fine ja ultra fine cut tahnoihin. Päälle laitettin tälläkertaa Fusson sealant.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti