Auton käynti on ollut tähän mennessä lievästi sanottuna rouheaa, joten ajattelin tehdä kevyen huollon josko se vaikka jeesaisi. Ensimmäisenä vaihtoon menivät tulpat, jotka olivatkin palvelleet ulkonäön puolesta ihan riittävästi. Tulpanjohdot ja puola tulee vähän myöhemmin, mutta tarkastuksen jälkeen kaikki näytti ihan hyvältä poislukien puolan ja virranjakajankannen välistä johtoa joka on vähän nirhautunut.
Sen sijaan pikainen putsaus virranjakajan kannelle ei taas mennyt ihan putkeen. Toinen ruuveista nimittäin ei irronnut, ei sitte millään. Lopulta reikä kantaan ja vastakierretapilla kanta katki, niinhän sen pitikin mennä. No kansihan sentään irtosi ja olikin mukava huomata sen olevan halki ja kolmessa osassa tuon ulomman suojakuoren alla. Pultinjämän irrotus olikin oma lukunsa, mutta vähän dremeliä, poraa ja kierretappia niin taas mennään. Kansi sen sijaan oli hankittava samantien uusi, joten mars motonettiin. Uudella kannella ja tulpilla käynti ja käynnistys alkoikin jo parantua. Öljyjen sekaan kaadoin Forten motorflushin ja ajelin pihassa ensimmäistä kertaa vähän pitempää lenkkiä. Koneen lämmetessä myös käynti parani huomattavasti. Taitaa olla melkolailla kosteutta joka paikassa seisonnan jäljiltä. Sitten vaan öljyn vaihto ja uutta suodatinta ja mobilia tupaan.
Jarruputkien kiinnikkeisiin hain uudet muoviruuvit, ja ennen asennusta maalasin pohjan vasemman puolen alkuperäisen kaltaisella tummanharmaalla. Samaa temaduria tuli myös sisälattiaan, jonka putsasin teräsharjalla ja tinnerillä ennen maalausta. Sinänsähän lattia peittyy myöhemmin vaimennusmaton alle.
Kattoluukunkin sain toimimaan kun tajusin vaihtaa sulaketta rikkoneen viallisen kytkimen toiseen. Samalla sain roikkuvan verhoilun irti ja selville, että sen syy on kuprulle mennyt verhoilun kovalevy. Tähän katellaan uusi osa, tai uusin tuon kovalevyn nykyiseen.
Joskus sitä käy myös säkä, ja taas tuli heikkona hetkenä kopattua talteen yhdet klassikot. Tälläkertaa aidot AMG ”pentat” HWA varaosanumerolla. Kaikki neljä on 8x16 ET11.
▼
tiistai 20. marraskuuta 2018
torstai 15. marraskuuta 2018
Käsinojaa ja 3D mallinnusta
Käsinojan hain verhoomosta. Tämähän verhoiltiin käytetyllä mersun aidolla nahalla, että se sointuu paremmin sisustaan kuin uusi nahka. Usein on vähän holmön näköistä, kun vanhaa nahkasisustaa verhoillaan uudella nahalla, niin onhan se ulkonäkö hieman erilainen. Pussin tikkasi Järvenpäässä TiCaBo, ja matkaan tarttui vielä vähän sopivaa keinonahkaa C-pilarien verhoilua varten.
Marmorilla on tullut hypättyä melkoisesti auton muovien kiinnikkeiden takia, ja varmaaan satanen on jo paasattu niihinkin. Yhtä kiinnikettä ei kuitenkaan löytynyt enää ollenkaan tarjonnasta, joten mallinsin sen ja pistin tilaukseen. Tälläkertaa toimittajaksi päätyi Lahtelainen Materflow, jolla on hyvinkin kilpailukykyiset hinnat ihan näihin isoihin toimijoihinkin nähden.
Marmorilla on tullut hypättyä melkoisesti auton muovien kiinnikkeiden takia, ja varmaaan satanen on jo paasattu niihinkin. Yhtä kiinnikettä ei kuitenkaan löytynyt enää ollenkaan tarjonnasta, joten mallinsin sen ja pistin tilaukseen. Tälläkertaa toimittajaksi päätyi Lahtelainen Materflow, jolla on hyvinkin kilpailukykyiset hinnat ihan näihin isoihin toimijoihinkin nähden.
Tallin suojaan
Vihdoin sain laitoksen sisälle talliin.. ja ihan ajamalla, eli vihdoin siis uudet bensalinjat on paikallaan. Homma vaati simpukan irroituksen, joten samalla putsasin sen ja ruiskutin tuoreen maalin päälle. Tehostimen pumppuun vaihdoin suodattimen samalla kun se nyt oli tyhjä ja asennuksen jälkeen iskin tupaan hyväksi havaitut Redlinen ölpät. Edellisestä 204-farkusta hammastangon vuoto loppui melkein kokonaan noilla litkuilla, vaikka tuli se vaihdettua lopuksi uuteen kumminkin.
Ihan hitonmoinen työmaa siis, kun ajattelee, että olin vaihtamassa tankin letkua jonka takia irrotin tankin, joka meni vaihtoon, kunnostin pumppupaketin, irrotin ja fiksasisin simpukan että sain uudet bensalinjat paikalleen.. pari kuukautta se yhteensä tossa pihassa kerkes maisemaa pilatakin, mutta nyt kun on tallissa niin ensi viikolla sen saakin sitoa taas kärryyn ja kiikuttaa Pohjanmaalle. Siellä päässä alkaa sitten hitsaustyöt, ja niiden valmistuttua maalaus heti perään. Vielä ennen matkaa lakeuksille teen koneelle perushuollon. Varsinainen tekniikan kunnostus, ainakin ulkoisesti on edessä sitten ensi keväänä/kesällä kun auto palaa takaisin. Eli vähän perse edellä puuhun mennään, mutta tuo ryöttäinen koppa ärsyttää siinä määrin, että se on pakko saada nyt ensin kuntoon. Talvellahan tässä ehtii vaikka hankkia noita osia alustaan ja vaikkapa hommata toisen takakelkan, jonka kunnostaa valmiiksi. Sisustaan ei juurikaan enää tarvi muutakuin kunnostaa kuskin penkin runko ja putsata nahat. Jarruthan menee vielä kauttaaltaan uusiksi ja koneeseen täytyy hankkia ainakin kaikki sytkäpuolen kamat. Venakoppa maalailla, fiksata vähän ulkonäköä jne.. eli hommaa siis riittää kevään korvillakin.
Takahelman korjaus - kun muovihitsaus ei onnistu
Niinhän siinä kävi, että toinen uusista putkista katkesi, kun yritin taivuttaa sitä uudelleen suoraan, että se mahtuisi simpukan ja korin välistä paikalleen. Noh, nyt uusi bensaputki taivutettu ja maalattu katkenneen tilalle. Tälläkertaa myös hehkutin putket ennen maalausta, josko niitä voisi sitten helpommin taivutella vielä jälkikäteen. Nyt sitten täytyy ottaa aikaa ja irrottaa se simpukka että nuo saa paikalleen ilman ihmettelyä. Yllättäen myös pumpulta bensaputkeen menevä letkun pätkä oli totaalisen morjens. Putken juntturi oli jämähtänyt täysin yhdeksi puuksi letkun vastakappaleen kanssa, joten käytännössä vanha oli roskiskamaa. Pumpun pään 90-asteen kulman siitä sai hyödynnettyä, mutta toisen pään lähes 180-asteen lähdön tilalle leikkasin varaosaletkusta suoran lähdön. Taivutus tuli sitten suoraan bensalinjaan letkun sijaan. Päät sinkittiin ja väliin asennettiin uusi Teflon letku. Teräskudos-ulkonäkö ei oikein pussihousua säväyttänyt, joten vedin päälle pari kierrosta kutistesukkaa. Samalla saatiin letkun halkaisijaa sen verran kasvatettua, että tuo kumipuskuri/holkki pysyy paikallaan.
Tuossa viikonloppuna tuli vähän korjailtua takapuskurin helmaakin. Toivoin kovasti, että tuo olisi ollut ihan kestomuovia, mutta vähänkään kun yrittää hitsata, niin materiaali alkaa vain kiehua, eli vähän niin kuin tulee kudosnesteet pihalle. Tuo kertamuovi ei siis sula vaan palaa, eikä siten tietenkään hitsaudu toiseen kappaleeseen.. Mysteeriksi jää mitä tuo muovi on laadultaan, mutta onneksi uudemmissa on sentään siirrytty ABS:ään joka on hitsattavissa. Ilmeisesti tavara on Polyesteri-pohjaista kertamuovia. Olisi mielenkiintoista tietää onko nämä Cosworthin korisarjan osat kautta linjan samaa tavaraa, vai onko materiaali vaihdettu tuossa 2.5 mallissa.
(Harjoituskappale yläprofiilin korjaamiseen.)
No, yhtäkaikki, joskus näitä on tällälailla oldschool tyyliinkin tullut tehtyä, eikä siinä mitään. Hieman työlästä, eikä niin siistiä, mutta saa kohtuu kestävän. Koko korjaushan johtuu siis vetokoukulle tehdystä reijästä. Aluksi siistin leikkauskohdat laikalla suoraksi, kun vanha reikä oli hieman sinnepäin sahattu. Sitten vaan uutta muovilevyä ja leikkelemään. Tähän käytin Etran 2mm Polypropeenia, sillä se on ainakin iskunkestävä ja pehmeä materiaali, hieman ominaisuuksiltaan muistuttaa tuota alkuperäistä. Korjauksen tein ikään kuin monikerros rakenteelle, eli ensin alaosan korjaus ja sitten yläosan profiilimuoto kuntoon. Käytin samaa muovia isompana palana reijän alapuolella, joka ensin niitattiin kiinni helmaan ja vasta sitten pinta pala paikalleen. Osassa paikoista käytin myös sikaflexiä muovien välissä paremman kiinnittymisen saavuttamiseksi.
Niittejä meni varmaan 50kpl, ja niille tein pienet upotukset ennen kiinnitystä. Lopuksi vielä hioin kannat alas, että jää tilaa kitata pinta suoraksi. Vielä ennen pohjatöitä viillotan dremelillä ulkopuoliset saumakohdat uraksi ja liimaan ne 2K koriliimalla. Niin saumat saa "hitsattua" ja liitoksesta tulee kestävä, mutta joustava. Ainahan tällaisissa korjauksissa on vaara kitin murtumiselle tai muille pintavaurioille, mutta toisaalta niin on muovihitsatussakin kohteessa. Pääasia on kuitenkin, että ruma reikä saadaan umpeen, eikä tarvi lähteä metsästämään ehjää osaa, mikä on melkoisen haastavaa.
Tuossa viikonloppuna tuli vähän korjailtua takapuskurin helmaakin. Toivoin kovasti, että tuo olisi ollut ihan kestomuovia, mutta vähänkään kun yrittää hitsata, niin materiaali alkaa vain kiehua, eli vähän niin kuin tulee kudosnesteet pihalle. Tuo kertamuovi ei siis sula vaan palaa, eikä siten tietenkään hitsaudu toiseen kappaleeseen.. Mysteeriksi jää mitä tuo muovi on laadultaan, mutta onneksi uudemmissa on sentään siirrytty ABS:ään joka on hitsattavissa. Ilmeisesti tavara on Polyesteri-pohjaista kertamuovia. Olisi mielenkiintoista tietää onko nämä Cosworthin korisarjan osat kautta linjan samaa tavaraa, vai onko materiaali vaihdettu tuossa 2.5 mallissa.
(Harjoituskappale yläprofiilin korjaamiseen.)
No, yhtäkaikki, joskus näitä on tällälailla oldschool tyyliinkin tullut tehtyä, eikä siinä mitään. Hieman työlästä, eikä niin siistiä, mutta saa kohtuu kestävän. Koko korjaushan johtuu siis vetokoukulle tehdystä reijästä. Aluksi siistin leikkauskohdat laikalla suoraksi, kun vanha reikä oli hieman sinnepäin sahattu. Sitten vaan uutta muovilevyä ja leikkelemään. Tähän käytin Etran 2mm Polypropeenia, sillä se on ainakin iskunkestävä ja pehmeä materiaali, hieman ominaisuuksiltaan muistuttaa tuota alkuperäistä. Korjauksen tein ikään kuin monikerros rakenteelle, eli ensin alaosan korjaus ja sitten yläosan profiilimuoto kuntoon. Käytin samaa muovia isompana palana reijän alapuolella, joka ensin niitattiin kiinni helmaan ja vasta sitten pinta pala paikalleen. Osassa paikoista käytin myös sikaflexiä muovien välissä paremman kiinnittymisen saavuttamiseksi.
Niittejä meni varmaan 50kpl, ja niille tein pienet upotukset ennen kiinnitystä. Lopuksi vielä hioin kannat alas, että jää tilaa kitata pinta suoraksi. Vielä ennen pohjatöitä viillotan dremelillä ulkopuoliset saumakohdat uraksi ja liimaan ne 2K koriliimalla. Niin saumat saa "hitsattua" ja liitoksesta tulee kestävä, mutta joustava. Ainahan tällaisissa korjauksissa on vaara kitin murtumiselle tai muille pintavaurioille, mutta toisaalta niin on muovihitsatussakin kohteessa. Pääasia on kuitenkin, että ruma reikä saadaan umpeen, eikä tarvi lähteä metsästämään ehjää osaa, mikä on melkoisen haastavaa.
Bensalinjojen taivuttelua ja uusi tankki
Aika hiljaista taas ollut. Hieman työkiireitä ym. niin haittaa harrastamista. Peräkontin ruosteet putsailin ja ruiskutin perään temadurin tumman harmaana. Kontti pitää maalata vielä uudelleen kun ruosteet on korjattu, nyt halusin vaan uuden tankin alle jäävän alueen kuntoon. Tankille riitti ulkoinen puhdistus ja vähän annoin uutta mustaa väriä pintaan. Sisältä se oli todella siistissä kunnossa. Paikalleenhan se solahti näppärästi. Ja varoituksista huolimatta kiinnitin letkun jo irrallaan niin se oli helmpommin kiristettävissä. Eikä siinä kyllä mahtumisen kanssa ollut mitään ongelmaa.
Bensalinjat sain vihdoin revittyä irti autosta. Lopulta katkaisin ne, kun en saanut simpukan ylintä kiinnityspulttia auki. Yhdessä vaiheessa meinasin vaan maalata putket uudelleen, mutta kyllä ne niin häjyt oli että pakko ne oli uusia. Ensin meinasin tehdä linjat suorasta hydrauliikkaputkesta, jolloin ne vastaisi melkolailla alkuperäisiä. Vähän testailin sen ominaisuuksia, niin on se sen verran kovaa, että noilla pilipali työkalulla olisi ainakin kartioiden teko hankalaa. Miinuksena myös se ruostuvuus. Niinpä selvittelin, että ainakin Onniselta löytyy suoria kupariputkia 8mm koossa, joten hain pari salkoa niitä.
Vanhoista putkista sai vielä hyvin mallit, vaikka katkottua olikin. Taivuttelut onnistui tuolla Bilteman hinnat alkaen mallilla hyvin, vaikka lainassa oli kunnon Rigidin taivutinkin. Bilskalainen on vaan pienempänä näppärämpi. Taivutuksen jälkeen vedin putket kiinni toisiinsa nippusiteillä, niin muodot ja suunnat pysyi paremmin selvillä. Bensan meno ja paluunlinja tehtiin uusiksi, mutta eräästä purkuautosta jäi tosi hyvä orkkis linja aktiivihiilisuodattimelle. Kaikki putket maalasin alkuperäiseen vihreään sävyyn Dupli Colorin alkytonilla, josta löytyi valmiiksi hyvä sävy ja se on nimenomaan ruosteenesto maaliksi tarkoitettu. Uudessa värissä putket näyttääkin nyt melkolailla alkuperäisiltä. Suunnittelin tekeväni saman homman myös jarruputkien kanssa, eli putket kuparista ja päälle maali. Kupariputken oikomiseenkin löytyy ihan työkaluja, joten voi joutua sellaisen hankkimaan ennen hommaa. Tuota 4.76mm putkea kun ei löydy salkona. Jarruputket tosin ei vuoda, joten niiden uusiminen nähtävästi tehdään vasta auton maalauksen jälkeen samalla kun alusta uusitaan muutenkin.
Ja lähtihän se simpukan pulttikin lopulta irti vaikkakin kärsineenä. Onneksi tilalle löytyy jo uusi ehjä. Huomenna jos saisi nuo putket taiottua paikalleen, niin olisin tyytyväinen. Putkesta suodattimelle menevä letku vielä täytyy käydä prässäämässä niin alkaa olla kamat valmiina.
Bensalinjat sain vihdoin revittyä irti autosta. Lopulta katkaisin ne, kun en saanut simpukan ylintä kiinnityspulttia auki. Yhdessä vaiheessa meinasin vaan maalata putket uudelleen, mutta kyllä ne niin häjyt oli että pakko ne oli uusia. Ensin meinasin tehdä linjat suorasta hydrauliikkaputkesta, jolloin ne vastaisi melkolailla alkuperäisiä. Vähän testailin sen ominaisuuksia, niin on se sen verran kovaa, että noilla pilipali työkalulla olisi ainakin kartioiden teko hankalaa. Miinuksena myös se ruostuvuus. Niinpä selvittelin, että ainakin Onniselta löytyy suoria kupariputkia 8mm koossa, joten hain pari salkoa niitä.
Vanhoista putkista sai vielä hyvin mallit, vaikka katkottua olikin. Taivuttelut onnistui tuolla Bilteman hinnat alkaen mallilla hyvin, vaikka lainassa oli kunnon Rigidin taivutinkin. Bilskalainen on vaan pienempänä näppärämpi. Taivutuksen jälkeen vedin putket kiinni toisiinsa nippusiteillä, niin muodot ja suunnat pysyi paremmin selvillä. Bensan meno ja paluunlinja tehtiin uusiksi, mutta eräästä purkuautosta jäi tosi hyvä orkkis linja aktiivihiilisuodattimelle. Kaikki putket maalasin alkuperäiseen vihreään sävyyn Dupli Colorin alkytonilla, josta löytyi valmiiksi hyvä sävy ja se on nimenomaan ruosteenesto maaliksi tarkoitettu. Uudessa värissä putket näyttääkin nyt melkolailla alkuperäisiltä. Suunnittelin tekeväni saman homman myös jarruputkien kanssa, eli putket kuparista ja päälle maali. Kupariputken oikomiseenkin löytyy ihan työkaluja, joten voi joutua sellaisen hankkimaan ennen hommaa. Tuota 4.76mm putkea kun ei löydy salkona. Jarruputket tosin ei vuoda, joten niiden uusiminen nähtävästi tehdään vasta auton maalauksen jälkeen samalla kun alusta uusitaan muutenkin.
Ja lähtihän se simpukan pulttikin lopulta irti vaikkakin kärsineenä. Onneksi tilalle löytyy jo uusi ehjä. Huomenna jos saisi nuo putket taiottua paikalleen, niin olisin tyytyväinen. Putkesta suodattimelle menevä letku vielä täytyy käydä prässäämässä niin alkaa olla kamat valmiina.