Löysin kaipaamani niskatuellisen hattuhyllyn Urjalasta eräältä MB harrastajalta. Samalla matkaan tarttui käsinojallinen takapenkki luonnollisesti oikealla kuosilla. Hattuhylly oli ehjä ja siistihkö, mutta jonkin verran haalistunut, joten yritin vähän elvyttää sitä.
Ensin purin kaiutinritilät pois ja imuroin hyllyn. Se oli sen verran puhdas, etten nähnyt tarpeelliseksi lähteä sitä pesemään, vaan jatkoin suoraan värjäykseen. Värinä käytin samaa liuotinohenteista värimassaa, mitä siis olin käyttänyt sisustan muovien maalaukseen, mutta yliohensin sitä todella reippaasti. Väri oli näin ollen enemmän tinneriä kuin maalia, mutta toki sinistä. Sumuttelin väriä pintaan, ja harjasin sen ”juureen” tiskiharjalla. Samaa toistin kolme kertaa kunnes maali loppui. Lopputuloksena ainakin tasaisempi sävy, joskaan ei ihan uudenveroinen. Olisin ehkä pari kierrosta vielä värjännyt jos maalia olisi ollut enemmän.
Takapenkistä ei ole kuvaa, mutta siisti penkki siitä tuli kun pesi. Kangaskin hyvin pitänyt värinsä. Miinuksena alaosan/taustan tukikankaat, jotka oli vanhuuttaan antautuneet, joten tämä selkänoja pitää käyttää verhoilijan kautta, vaikkei se vika edes näy päällepäin. Niskatuet käytin aiemmin hankkimani, koska ne olivat etupenkeistä ja hyvässä värissä toisin kuin hyllyn mukana tulleet. Kaiutinritilät purin ja maalasin uudelleen, mutta eipä taas tullut otettua kuvia tässä hässäkässä.
Koska aikalailla kaikki muu olikin jo fiksattu ja värjätty sisältä, niin eipä kojelautaakaan voinut olla käsittelemättä. Tätä en lähtenyt varsinasesti värjäämään, vaan hyvän putsin jälkeen fiksasin muutaman kohdan värillä ja lähinnä vaan pinnoitin koko komeuden uudelleen satiini”lakalla”. Tuota nahka/vinyylipinnoitetta ei oikein voi lakaksi kutsua, kun se on äärimmäisen ohutta. Ikäänkuin auton kestopinnoite. Irrottelin myös ilmaräppänät ja maalasin ne uudelleen, samoin kuin kaiutinritilät.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti