maanantai 13. toukokuuta 2024

CLK:n projektorivalot

 

Vakio halogeenivalo, joka tässätapauksessa hankittiin elintenluovuttajaksi.

Alusta asti oli selvää, että CLK:hon tulisi projektorivalot vakio-halogeenien tilalle. Tässä autossa ei valaistuksen teholla ollut oikein minkäänlaista vaatimusta, mutta projektorilamput vaan näyttävät mielestäni valtavasti paremmilta kuin perinteiset halogeenit. 


Projektikuntoinen Xenon umpio.

Ajatus vaikutti ihan pikkujutulta, mutta eipä se nyt sitten sitä lopulta ollutkaan. Tiesin, että tarvikkeena oli tarjolla Depon valmistamia projektoriumpioita, jotka menevät suoraan halogeenien tilalle, samoilla johdotuksilla ja toimivat alipaineella kuten alkuperäiset. Noh, ongelma oli vaan se, että jostain syystä niiden valmistus oli lopetettu, eikä niitä löytynyt mistään varastosta. DRL ledeillä varustettuja kammotuksia olisi kyllä ollut saatavilla, mutta en sellaisia hirvityksiä olisi laittanut edes ilmaiseksi. Ulkonäöllisesti halusin täysin originaalinnäköiset valot.

Sähkömoottorin korvaava holkki alipainekellon asennusta varten.

Umpion pohjaan piti avata reikä alipainekellolle. 3D tulostetulla holkilla sille saadaan lukitus.

Korjattu umpion kotelo.

Selvittelin, että aitojen projektori/Xenon umpioiden käyttö onnistuu sinänsä, mutta niissä on sähköinen korkeudensäätö, joka saa tietonsa auton antureilta. Monet olivat laittaneet umpiot vain paikalleen, ja unohtaneet säädön, mutta itse halusin nämä toimimaan kuten alkuperäiset. Lopulta hankin projektikuntoiset alkuperäiset Xenon valot, sekä toiset alkuperäiset halogeenivalot. Alussa ajatus oli vain istuttaa xenonin projektorit ja kehykset halogeeniumpioon, mutta ne olivatkin niin erilaiset, että se ajoi käyttämään xenon-umpioiden omia pohjia. Pohjat piti ensin korjat ja maalata, ja laitoin niihin tehtaan tarjoaman uuden kiinnikesarjan katkenneiden tilalle. Sen jälkeen mallinsin uuden kiinnitysholkin alipainekellolle, joka korvaisi xenoneiden alkuperäisen sähköisen korkeudensäätömoottorin. 

Alipainekellot tasonsäätöön.

Kunnostetut umpion pohjat johon vaihdettu halogeeni-sähkösarja.

Otin halogeeniumpiosta vakion sähkösarjan, jonka vaihdoin xenonin ballastin vaativan sarjan tilalle. Tulppasin loput liittimet mallintamillani tulpilla. Lopuksi piti mallintaa Xenono D2S polttimon pitimeen adapteri, jolla siihen saisi käyttöön perinteisen H7 halogeeni tai LED polttimon.

Valmiit projektorit


Tekniikan ollessa kunnossa, hioin ja kiillotin umpioiden linssit, sekä puhdistin kromikehykset. Kasauksen jälkeen lamput näyttivät aikalailla uudenveroisilta, ja mikä tärkeintä, ne toimivat kuten pitääkin.


Ulkonäkö  parani melko radikaalisti valojen ja puskurin päivityksellä.

Samalla autoon vaihtui facelift mallin harvaripaisempi maski, joka maalattiin tummanharmaaksi.



CLK:n Puskurin uudelleen muotoilu

 

Tuning helma alkutilassa.

Sahauksen jälkeen.

Yksi asia häiritsi CLK:ssä ylitse kaiken, ja se oli autoon jälkiasennettu lasikuituinen lisähelma. En voinut sietää sen designia. Yritin alkuun metsästää autoon alkuperäistä AMG korisarjaa, mutta totesin hyvin nopeasti budjetin paukkuvan liikaa, jos sellainen hankitaan. Niinpä päätin käyttää ammattitaitoa ja muotoilla puskurin uudelleen. Taisipa olla noutopäivän ilta, kun jo kävin pihalla sahaamassa puskurin alemman "hyllyn" irti. Ulkonäkö koheni mielestäni jo valtavasti, mutta sivujen "splitteri" osuudet olivat liian rajut. Joko niitä pitäisi miedontaa, tai keskelle lisätä tavaraa.

Lisäpala sovitettuna.

Kädessä ollut irtileikattu hyllyn palanen sai annoksen rälläkkää, ja kappas, sen sai istumaan helman keskelle ikäänkuin jatkoksi. Väliin koriliima, ja ruuveilla väliaikaisesti kiinni. Kuivuttuaan hioin ylimääräiset pois ja kuidutin jatkeen kiinteästi osaksi puskuria. 

Lisäpala kuidutettuna paikalleen.

Kitattu ja pohjamaalattu.

Kuidutuksen jälkeen alkoi kittaustalkoot, ja samalla yritin parannella aikaisemman helman asentajan jälkiä. Hiontaväriä, hiontaa, ja lopuksi Obsidian schwartz päälle. Nyt alkoi jo oikeasti näyttää hyvältä. Samalla sumuvalojen pinnat lakattiin, ja korjattiin kromilistat.

Uudessa värissä.

Monet harrastajat kyselivät helman perään, että mistä moisen saa ostettua, mutta valitettavasti tämän joutuu siis tekemään itse.


Avoa alle | CLK 240A Cabriolet

 Edellisessä kirjoituksessa hieman pohjustinkin mitä kaikkea on touhuiltu viimeisen parin vuoden aikana. Jo esiteltyjen autojen jälkeen ensimmäisenä projektina oli sitten A209 korimallin CLK, josta kerron seuraavaksi lisää.

Lumihangessa korjaamon pihalla alkuvuodesta 2023

Avokuume alkoi oikeastaan kesällä 2022, kun olin paikallisessa torstaimiitissä kotinurkilla. Aurinko paistoi, ja lämpötila lähenteli kolmeakymmentä. Siinä ajellessäni 4-ovisella taksimallin dieselmersulla, tuli väkisinkin mieleen, voisiko se kesäauto olla ehkä kuitenkin hieman kesäisempi ja näyttävämpi. Luonnollisesti käytössäni on myös Garagen pääharraste, eli Cadillac, mutta harvemmin sillä tulee lähdettyä extempore iltakahveille. Lisää vettä myllyyn toi 300D:n myyminen tammikuussa 2023, jolloin oli jonkinlainen budjetti olemassa. Avoa en ollut koskaan omistanut, joten korimalli oli siis selvillä, sitten täytyi vaan etsiä millainen mahtuu budjettiin. Omaa silmää miellytti uudemmista Mersuista 209-korimallin CLK, jota pidän onnistuneempana designiltaan niin coupena kuin avona. 209 on 208:ia huomattavasti sulavalinjaisempi ja coupena se on aito hardtop, eikä mikään tolppamalli. Jotkut pitää asiaa, juuri toisinpäin, mutta itse en 208:ia pidä valtavan kauniina autona. Avona sekin on kuitenkin ihan asiallinen, joten katselin myös niitä. Pian kuitenkin totesin, että hintaero hyvän faceliftmallin A208:n kutoskoneella ja A209 mallin välillä on useassa tapauksessa olemattoman pieni, joten vaaka kallistui hyvinkin äkkiä 209:iin.

Ensimmäisten katsomieni autojen mukana oli eräs hiljattain maahantuotu yksilö Pirkanmaalla, jossa oli moni asia niinkuin toivoin. Hyvät värit, 6-kone ja pienet kilometrit. Kuvissakin auto näytti mukavan siistiltä. Keskellä talvea kun oltiin, ei avon myynti ollut liikkeelläkään prioriteettina, joten se oli toisella paikkakunnalla korjattavana toimimattoman katon vuoksi. Vika oli tuolloin jo korjattu (mikrokytkin), ja auto odotti noutoa ulkona lumihangessa. Sen verran mitä siitä näkyi, vaikutti auto ihan kohtuulliselta, ei virheettömältä, mutta ei nyt pahaltakaan. Viikonlopun verran puntaroin asiaa, ja palatessani kotiinpäin kävin hieromassa kaupat myyjän kanssa. Auton nouto sovittiin myöhemmäksi.

Kaupat tehty ja Aapiskukon pihassa huhtikuussa 2023

Odottavan aika on pitkä, ja odotukset oli korkealla kun vihdoin pääsin autoa hakemaan huhtikuussa 2023. Auto oli siinävaiheessa maahantulokatsastettu ja rekisteröity. Kun vihdoin pääsin tutkimaan autoa, alkoi siitä sitten huomata kaikenlaista pikku näpertämistä. Koeajolla ensimmäisenä korpesi kamalaa meteliä pitävä rosteriputki, joka ei sopinut matalatehoisen kutoskoneen kanssa sitten yhtään samaan pakettiin. Sisustassa oli vahva haju, ja se oli huomattavasti likaisempi kuin kuvissa ja lasin takaa tutkiessa. Oli naarmuja, jälkiä, tuunauksia ja sotkuinen konehuone. Katto sentään toimi, vaikka senkin osissa oli mekaanisia ongelmia.

Fiilis oli oikeastaan sellainen, että jatkan takaisin kotiin Junalla, mutta parin tunnin tuumailujen jälkeen tein lopulta viralliset kaupat ja lähdin ajelemaan kohti Lahtea. Matkalla fiilis itseasiassa parani, eikä kaupat enää kaduttaneet niin paljon kuin alussa. Alla oli kuitenkin avo, ja tästä suunta olisi vaan ylöspäin.