torstai 13. joulukuuta 2018

Peilien kunnostus ja maalaus

Kuva

Näpräily jatkuu. Tälläkertaa otin työn alle nuo sivupeilit, jotka oli todella pahasti hapettuneet ja jumissa. Osat purkuun ja rungot puhallukseen. Tilannetta helpotti se, että vihdoin ja viimein omassa tallissa on hiekkapuhalluskaappi, jossa voi tuollaista pienempää tavaraa puhdistaa. Eihän sitä ole haaveiltukaan kun kymmenen vuotta.

Zoom in (real dimensions: 1024 x 768)Kuva

Zoom in (real dimensions: 1024 x 768)Kuva

Zoom in (real dimensions: 1024 x 768)Kuva

Zoom in (real dimensions: 1024 x 768)Kuva

Zoom in (real dimensions: 1024 x 768)Kuva

Putsattujen osien päälle ruiskulla hiontaväri, ja vesihionnan jälkeen mersun 040-musta ja satiinilakka alkuperäistyyliin. Nämä vanhanmallin peilit kunnovat siis aina olleet mustat autonkorinväristä riippumatta. Taitaa ne uudemmankin vielä olla mustia 190:ssä ennen 90-lukua. Kumit putsasin taikasienellä uudenveroisiksi. Maski tuli myös kunnostettua. Kehys oli hyvä, ja sille riitti pesu patapatalla ja kiillotus. Maskiritilä meni vaihtoon kun vanha oli maalattu. Uusi käytetty pestiin myös teräsvillalla ja pinnoitin sen C4 muovipinnoitteella. Vanhasta ritilästä säästin listat, jotka hioin ja kiillotin uusiksi.

Zoom in (real dimensions: 1024 x 768)Kuva

Zoom in (real dimensions: 576 x 768)Kuva

Yllättävän hankala kampe on osien suhteen tällainen alkupään w201. Jos nyt taas kerran esimerkkinä nuo peilit, niin kyseistä sivupeilimallia on nähtävästi käytetty -83-85. Sen jälkeen osat on yhdistetty 124:n kanssa ja uudemmissa peilit onkin samat kuin lankussa. Toiset peilit löysin jostain purkuautosta, ja sain niistä ehjän rungon oikealle murtuneen alkuperäisen tilalle. Lasit noissa uusissa oli tee-se-itse viritykset, eli roskiskamaa. Aluksi luulin että omat lasit olisi käyttökelpoiset, mutta pilallehan nekin oli syöpyneet. Uudet nos lasit löytyi sitten lopulta Italiasta ja tulevat sitten aikanaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti