Helmikuun loppupuolella oli aivan valtava SEC kuume päällä, ja olin metsästänyt autoa kissojen ja koirien kanssa. Asiaa ei helpottanut se, että harrastajatuttavani etsi samaan aikaan samoilla spekseillä myös SECiä, joten viestittely puolin ja toisin oli melko aktiivista. Sitten löysinki mielestäni asiallisen vaihtoehdot, jossa omat vaatimukset kohtasivat hintatason. Olin jo sopinut tulla katsomaan autoa kyseisen viikon lauantaina, mutta sitten tapahtui kummia..
 |
| Ensimmäinen kuva autosta minkä sain. Ei näytä ihan pahalta. |
Eräs torstai-ilta ollessani tyttären kanssa uimakoulussa, soitti Villen Automyynnin Räisänen että täällä olisi sulle auto, ethän ole SECiä vielä hankkinut? No tämä kun tuli hieman puskista, oletin lähinnä että Villellä olisi minulle SEC myytävänä, mutta ei sentään, tarjolla olikin sen sijaan A124 Cabriolet, josta haaveilin jo ennen 2.3-16:n rakentamista. Kerroin Villelle, että avon kanssa ainut ongelma on, että omat speksit sille on melko tiukat. Auton olisi oltava ensimmäisenä 2.sarjaa, eli vanhalla keulalla vuosimallia 1991-1993. Tämän vuoksi siis ainut moottorivaihtoehto olisi 300-24 M104. Lisäksi suurin toive oli, että auto olisi Almandinrot 512 värinen, mustalla nahkasisustalla, ilmastoinnilla sekä kohtuullisilla ajokilometreillä. Yllätys olikin aikamoinen, kun speksit täyttyivät, eli auto oli tasan tarkalleen sellainen mistä olin haaveillut.
Ettei homma olisi liian helppo, oli tarinassa kuitenkin pieni koukku. Auto ei nimittäin ollut virallisesti tullut myyntiin, vaan kattohydrauliikan huoltoon, mutta työn edetessä siitä oli löytynyt muutamia ruostevaurioita takasisälokasuojista. Tästä sisuuntuneena aiempi omistaja ilmoitti tyynesti Villelle, että auto myydään. Kyseessä oli siis projekti.
 |
| Herra Ruoste oli tähänkin yksilöön päässyt tekemään pesää.. mutta onneksi kuitenkin kohtuullisissa määrin. |
Sain Villeltä muutaman kuvan autosta, eikä se niissä vaikuttanut mitenkään pahalta, joten päätin lähteä katsomaan autoa seuraavalla viikolla. Paikanpäällä laite näytti ihan asialliselta. Ei tietenkään virheettömältä, mutta vikojen ollessa tiedossa työmäärä vaikutti kohtuulliselta. Edellisistä huomioista huolimatta, kauppa lyötiin lukkoon hinnalla mikä oli mallia ota tai jätä, ja poistuin liikkeestä Cabriolet 124:n omistajana. Autossa alla olleet kamalat A-sarjan vanteet oli tuhottava heti ensitöikseni, sekä ulkonäön vuoksi, mutta myös siitä syystä, että ulkona oli vielä täysi talvi ja nämä oli kesärenkailla. Ensimmäinen projekti olikin siis hankkia autoon 16" 8-reikävanteet talvikäyttöön, jotka löytyi projektikuntoisena Mäntsälästä. Nämä hiekkapuhallettiin ja maalattiin Propinnassa, jonka jälkeen niille pyöräytettiin vaimon juuri vaihdetusta Corollasta 205/55R16 Hankookin uudenkarheat kitkarenkaat.
 |
| Rialin valmistamat Replica kasireijät koossa 7,5x16 ET35. |
 |
| Ulkonäkö muuttui jo pelkillä vanteilla rutkasti parempaan suuntaan. |
Maaliskuun alussa kävin vaihtamassa renkaat alle, ja parin päivän kuluttua pääsin hakemaan auton kotiin, tästä alkaisi sitten Cabrioletin kunnostus kohti museorekisteriä.
 |
| Kotimatkalla Maaliskuussa -24. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti