Kerro kerro kuvastin

Giugiamo Italiasta möi uudet lasit peileihin, ja olikin pakannut ne hyvin. Vähän jo käväisi kylmä hiki otsalla, että olikohan vaan nämä oikeat, mutta kyllähän ne oli. Kyllä uudet on aina uudet





Oikeanpuolen kickpanel tuli korjattua defan reijistä. Tai itseasiassa omassa oli vielä isommat reijät vieläkin näkyvämmällä paikalla ja tuntui että kaikkiin purkuautoihinkin oli sisätilan lämppärin pistoke ruuvattu juurikin tuohon. Yhdestä autosta kuitenkin nappasin sen mukaan, ja korjasin reijät.

Kiiltoa pintaan

Lorinserit käväisi lasikuulapuhalluksessa ja pulverissa. Väri oli hyvä prismatixin hopea, mutta kuten tavallista Teknoksen pulverilakka ei tälläkään kertaa ollut tarpeeksi kiiltävä. No osasin odottaa sitä, ja tallilla oli valmiina kirkaslakkaa. Niinpä rasvapesu ja muovitartunta ja siihen päälle 2K kirkaslakka ruiskulla. Pulverihan on muovia, tässätapauksessa polyesteriä, joten muovitartunta sitoo uuden lakan paljon paremmin kiinni.





Saman käsittelyn sai jostain vanteista jääneet hopeat orkkiskeskiöt. Jostain syystä tällaiseen retrorakettiin sopii nuo vanhanmallin kupit, vaikka tykkään kyllä kromitähtisistäkin.



Samalla nyt kun lakkailin, niin huitaisin kiiltoa kaikille muovilinsseille, eli takavalot, vilkut ym. Mustat muovikehykset käsittelin C4 pinnoitteella. Eipä ole Boschin vasenta etuvilkkua vieläkään löytynyt käytettynä, joten pakko kai se on kopata Saksasta.







Seuraavan päivän epistola olikin sitten musta. Eli vaikka kojelauta olikin hyvä, halusin siitä tehdasmaisen matan, joten konsolin tapaan se sai päälleen 121:stä. Samoin teki kuskin kickpanel.



Orkkis Nahkaratti oli vähän nääntynyt ja pinta mennyt puhki, joten kevyen hionnan jälkeen ruikkasin sen SEM:n nahkamaalilla. Ettei sävyeroa pääsisi syntymään, huitaisin myös bägin samaan syssyyn.



Nahkapenkit on todella hyvin säilyneet, mutta pientä kulumaa kuskin penkissä oli vakiopaikassa. Niinpä häivyttelin sen kuntoon samalla tavaralla. Onpahan mukava kasata penkit kun alaosat tulee verhoomosta.

Verhoilujen kunnostusta

Kaikki valot pesin läpi viikonloppuna. Tässäkin tuo edellä mainuttu Patapata on ihan kuningas väline. Umpiot purin osiin ja pesin ne siis kauttaaltaan. Samalla huomasin että vain toinen lasi oli alkuperäinen Bosch, ja toinen oli TYC. Varaosaumpioistakin toinen oli kokonaan samaa kiinalaista kuraa, ja toisessa se lasi oli sama. Eli lopputulemana uudet lasit hankintalistalle. Takavalot ja vilkut sai saman kohtelun, ja saavat seuraavaksi päällensä lakkapinnan. Voisihan ne kiillotella, mutta olen todennut tuon lakan helppohoitoisemmaksi ja sillä tulee mielestäni vielä siistimpi pinta.



Seuraavaksi siirryinkin sitten ihmettelemään noita verhoiluja. Nahathan näissä on ihan kuosissa, vaikka kuskin penkkiin pitääkin pientä korjausvärjäystä tehdä. Istuinosa sen sijaan oli kasaanpainunut, joten purin verhoilut ja tutkin hieman tilannetta. Jousista kaksi kappaletta oli poikki ja keskimmäiset jouset hieman venyneet. Kiikutin rungon ja verhoilun taas Ticabohon, jossa runko korjataan ja verhoiluun lisätään hieman fylliä. Istuinosan rungot sväpätään apparin puolelta kuskinpuolelle, että korjattu runko jää vähemmälle käytölle tulevaisuudessa. Kiskot kun irroittaa, niin runkohan on identtinen. Verhoilut pysyvät alkuperäisillä paikoillaan.





Samalla asensin tuon ministerinojan tuohon kuskin selkänojaan. Siinäpä ei mitään kummallista ollut, pari reikää nahkaan, ja ruuvit kiinni.



Myös C-pilarit tuli verhoiltua uudelleen, kun alkuperäinen verhoilu oli mennyt pussille ja keinonahkaan valettu pehmuste oli rapistunut niin, ettei sitä enää saanut järkevästi liimattua. Uutta vinyyliä siis ja verhoilemaa. Samalla liimasin B-pilarien verhoilut uudelleen kiinni.

Peilien kunnostus ja maalaus

Näpräily jatkuu. Tälläkertaa otin työn alle nuo sivupeilit, jotka oli todella pahasti hapettuneet ja jumissa. Osat purkuun ja rungot puhallukseen. Tilannetta helpotti se, että vihdoin ja viimein omassa tallissa on hiekkapuhalluskaappi, jossa voi tuollaista pienempää tavaraa puhdistaa. Eihän sitä ole haaveiltukaan kun kymmenen vuotta.











Putsattujen osien päälle ruiskulla hiontaväri, ja vesihionnan jälkeen mersun 040-musta ja satiinilakka alkuperäistyyliin. Nämä vanhanmallin peilit kunnovat siis aina olleet mustat autonkorinväristä riippumatta. Taitaa ne uudemmankin vielä olla mustia 190:ssä ennen 90-lukua. Kumit putsasin taikasienellä uudenveroisiksi. Maski tuli myös kunnostettua. Kehys oli hyvä, ja sille riitti pesu patapatalla ja kiillotus. Maskiritilä meni vaihtoon kun vanha oli maalattu. Uusi käytetty pestiin myös teräsvillalla ja pinnoitin sen C4 muovipinnoitteella. Vanhasta ritilästä säästin listat, jotka hioin ja kiillotin uusiksi.





Yllättävän hankala kampe on osien suhteen tällainen alkupään w201. Jos nyt taas kerran esimerkkinä nuo peilit, niin kyseistä sivupeilimallia on nähtävästi käytetty -83-85. Sen jälkeen osat on yhdistetty 124:n kanssa ja uudemmissa peilit onkin samat kuin lankussa. Toiset peilit löysin jostain purkuautosta, ja sain niistä ehjän rungon oikealle murtuneen alkuperäisen tilalle. Lasit noissa uusissa oli tee-se-itse viritykset, eli roskiskamaa. Aluksi luulin että omat lasit olisi käyttökelpoiset, mutta pilallehan nekin oli syöpyneet. Uudet nos lasit löytyi sitten lopulta Italiasta ja tulevat sitten aikanaan.