maanantai 13. toukokuuta 2024

CLK:n projektorivalot

 

Vakio halogeenivalo, joka tässätapauksessa hankittiin elintenluovuttajaksi.

Alusta asti oli selvää, että CLK:hon tulisi projektorivalot vakio-halogeenien tilalle. Tässä autossa ei valaistuksen teholla ollut oikein minkäänlaista vaatimusta, mutta projektorilamput vaan näyttävät mielestäni valtavasti paremmilta kuin perinteiset halogeenit. 


Projektikuntoinen Xenon umpio.

Ajatus vaikutti ihan pikkujutulta, mutta eipä se nyt sitten sitä lopulta ollutkaan. Tiesin, että tarvikkeena oli tarjolla Depon valmistamia projektoriumpioita, jotka menevät suoraan halogeenien tilalle, samoilla johdotuksilla ja toimivat alipaineella kuten alkuperäiset. Noh, ongelma oli vaan se, että jostain syystä niiden valmistus oli lopetettu, eikä niitä löytynyt mistään varastosta. DRL ledeillä varustettuja kammotuksia olisi kyllä ollut saatavilla, mutta en sellaisia hirvityksiä olisi laittanut edes ilmaiseksi. Ulkonäöllisesti halusin täysin originaalinnäköiset valot.

Sähkömoottorin korvaava holkki alipainekellon asennusta varten.

Umpion pohjaan piti avata reikä alipainekellolle. 3D tulostetulla holkilla sille saadaan lukitus.

Korjattu umpion kotelo.

Selvittelin, että aitojen projektori/Xenon umpioiden käyttö onnistuu sinänsä, mutta niissä on sähköinen korkeudensäätö, joka saa tietonsa auton antureilta. Monet olivat laittaneet umpiot vain paikalleen, ja unohtaneet säädön, mutta itse halusin nämä toimimaan kuten alkuperäiset. Lopulta hankin projektikuntoiset alkuperäiset Xenon valot, sekä toiset alkuperäiset halogeenivalot. Alussa ajatus oli vain istuttaa xenonin projektorit ja kehykset halogeeniumpioon, mutta ne olivatkin niin erilaiset, että se ajoi käyttämään xenon-umpioiden omia pohjia. Pohjat piti ensin korjat ja maalata, ja laitoin niihin tehtaan tarjoaman uuden kiinnikesarjan katkenneiden tilalle. Sen jälkeen mallinsin uuden kiinnitysholkin alipainekellolle, joka korvaisi xenoneiden alkuperäisen sähköisen korkeudensäätömoottorin. 

Alipainekellot tasonsäätöön.

Kunnostetut umpion pohjat johon vaihdettu halogeeni-sähkösarja.

Otin halogeeniumpiosta vakion sähkösarjan, jonka vaihdoin xenonin ballastin vaativan sarjan tilalle. Tulppasin loput liittimet mallintamillani tulpilla. Lopuksi piti mallintaa Xenono D2S polttimon pitimeen adapteri, jolla siihen saisi käyttöön perinteisen H7 halogeeni tai LED polttimon.

Valmiit projektorit


Tekniikan ollessa kunnossa, hioin ja kiillotin umpioiden linssit, sekä puhdistin kromikehykset. Kasauksen jälkeen lamput näyttivät aikalailla uudenveroisilta, ja mikä tärkeintä, ne toimivat kuten pitääkin.


Ulkonäkö  parani melko radikaalisti valojen ja puskurin päivityksellä.

Samalla autoon vaihtui facelift mallin harvaripaisempi maski, joka maalattiin tummanharmaaksi.



CLK:n Puskurin uudelleen muotoilu

 

Tuning helma alkutilassa.

Sahauksen jälkeen.

Yksi asia häiritsi CLK:ssä ylitse kaiken, ja se oli autoon jälkiasennettu lasikuituinen lisähelma. En voinut sietää sen designia. Yritin alkuun metsästää autoon alkuperäistä AMG korisarjaa, mutta totesin hyvin nopeasti budjetin paukkuvan liikaa, jos sellainen hankitaan. Niinpä päätin käyttää ammattitaitoa ja muotoilla puskurin uudelleen. Taisipa olla noutopäivän ilta, kun jo kävin pihalla sahaamassa puskurin alemman "hyllyn" irti. Ulkonäkö koheni mielestäni jo valtavasti, mutta sivujen "splitteri" osuudet olivat liian rajut. Joko niitä pitäisi miedontaa, tai keskelle lisätä tavaraa.

Lisäpala sovitettuna.

Kädessä ollut irtileikattu hyllyn palanen sai annoksen rälläkkää, ja kappas, sen sai istumaan helman keskelle ikäänkuin jatkoksi. Väliin koriliima, ja ruuveilla väliaikaisesti kiinni. Kuivuttuaan hioin ylimääräiset pois ja kuidutin jatkeen kiinteästi osaksi puskuria. 

Lisäpala kuidutettuna paikalleen.

Kitattu ja pohjamaalattu.

Kuidutuksen jälkeen alkoi kittaustalkoot, ja samalla yritin parannella aikaisemman helman asentajan jälkiä. Hiontaväriä, hiontaa, ja lopuksi Obsidian schwartz päälle. Nyt alkoi jo oikeasti näyttää hyvältä. Samalla sumuvalojen pinnat lakattiin, ja korjattiin kromilistat.

Uudessa värissä.

Monet harrastajat kyselivät helman perään, että mistä moisen saa ostettua, mutta valitettavasti tämän joutuu siis tekemään itse.


Avoa alle | CLK 240A Cabriolet

 Edellisessä kirjoituksessa hieman pohjustinkin mitä kaikkea on touhuiltu viimeisen parin vuoden aikana. Jo esiteltyjen autojen jälkeen ensimmäisenä projektina oli sitten A209 korimallin CLK, josta kerron seuraavaksi lisää.

Lumihangessa korjaamon pihalla alkuvuodesta 2023

Avokuume alkoi oikeastaan kesällä 2022, kun olin paikallisessa torstaimiitissä kotinurkilla. Aurinko paistoi, ja lämpötila lähenteli kolmeakymmentä. Siinä ajellessäni 4-ovisella taksimallin dieselmersulla, tuli väkisinkin mieleen, voisiko se kesäauto olla ehkä kuitenkin hieman kesäisempi ja näyttävämpi. Luonnollisesti käytössäni on myös Garagen pääharraste, eli Cadillac, mutta harvemmin sillä tulee lähdettyä extempore iltakahveille. Lisää vettä myllyyn toi 300D:n myyminen tammikuussa 2023, jolloin oli jonkinlainen budjetti olemassa. Avoa en ollut koskaan omistanut, joten korimalli oli siis selvillä, sitten täytyi vaan etsiä millainen mahtuu budjettiin. Omaa silmää miellytti uudemmista Mersuista 209-korimallin CLK, jota pidän onnistuneempana designiltaan niin coupena kuin avona. 209 on 208:ia huomattavasti sulavalinjaisempi ja coupena se on aito hardtop, eikä mikään tolppamalli. Jotkut pitää asiaa, juuri toisinpäin, mutta itse en 208:ia pidä valtavan kauniina autona. Avona sekin on kuitenkin ihan asiallinen, joten katselin myös niitä. Pian kuitenkin totesin, että hintaero hyvän faceliftmallin A208:n kutoskoneella ja A209 mallin välillä on useassa tapauksessa olemattoman pieni, joten vaaka kallistui hyvinkin äkkiä 209:iin.

Ensimmäisten katsomieni autojen mukana oli eräs hiljattain maahantuotu yksilö Pirkanmaalla, jossa oli moni asia niinkuin toivoin. Hyvät värit, 6-kone ja pienet kilometrit. Kuvissakin auto näytti mukavan siistiltä. Keskellä talvea kun oltiin, ei avon myynti ollut liikkeelläkään prioriteettina, joten se oli toisella paikkakunnalla korjattavana toimimattoman katon vuoksi. Vika oli tuolloin jo korjattu (mikrokytkin), ja auto odotti noutoa ulkona lumihangessa. Sen verran mitä siitä näkyi, vaikutti auto ihan kohtuulliselta, ei virheettömältä, mutta ei nyt pahaltakaan. Viikonlopun verran puntaroin asiaa, ja palatessani kotiinpäin kävin hieromassa kaupat myyjän kanssa. Auton nouto sovittiin myöhemmäksi.

Kaupat tehty ja Aapiskukon pihassa huhtikuussa 2023

Odottavan aika on pitkä, ja odotukset oli korkealla kun vihdoin pääsin autoa hakemaan huhtikuussa 2023. Auto oli siinävaiheessa maahantulokatsastettu ja rekisteröity. Kun vihdoin pääsin tutkimaan autoa, alkoi siitä sitten huomata kaikenlaista pikku näpertämistä. Koeajolla ensimmäisenä korpesi kamalaa meteliä pitävä rosteriputki, joka ei sopinut matalatehoisen kutoskoneen kanssa sitten yhtään samaan pakettiin. Sisustassa oli vahva haju, ja se oli huomattavasti likaisempi kuin kuvissa ja lasin takaa tutkiessa. Oli naarmuja, jälkiä, tuunauksia ja sotkuinen konehuone. Katto sentään toimi, vaikka senkin osissa oli mekaanisia ongelmia.

Fiilis oli oikeastaan sellainen, että jatkan takaisin kotiin Junalla, mutta parin tunnin tuumailujen jälkeen tein lopulta viralliset kaupat ja lähdin ajelemaan kohti Lahtea. Matkalla fiilis itseasiassa parani, eikä kaupat enää kaduttaneet niin paljon kuin alussa. Alla oli kuitenkin avo, ja tästä suunta olisi vaan ylöspäin.

maanantai 6. toukokuuta 2024

Blogin kuulumisia keväällä 2024

 Tervehdys pitkästä aikaa arvon lukijat. Blogissa on ollut pitkään hiljaiseloa, mutta autoja on rakennettu kyllä tälläkin välillä kohtuullisen ahkerasti. Ennenkö aloitan kirjoittamaan auki uusia projekteja, päätin että on tarpeen tehdä pieni yhteenveto, mitä kaikkea tässä välillä on tehty.

300D lähti uuden omistajan matkaan.

Ensimmäisenä kerrottakoon, että 300D myytiin tammikuussa 2023. Se oli ikäänkuin hiljaisessa myynnissä, enkä laittanut autoa edes Nettiautoon, vaan kaupittelin sitä lyhyen ajan Torissa. Sieltä sen bongasikin nopeasti Mersuihin hurahtanut Toyota-mies ja viikon päästä auto jatkoikin matkaa tuonne Pirkanmaalle. 300D tuntui tuolloin hieman ylimääräiseltä kulkineelta, eikä se perusmallin sedanina enää oikein antanut kesäkäytössä mitään erityisiä tuntemuksia. Tuli fiilis, että voisiko se kesäauto olla hieman kesäisempi, kuin vanha 4-ovinen diesel? 

CLK kuvattuna ennen hankintaa Ideaparkin takana lumihangessa.

Dieselin myynnin jälkeen alkoi tehdä todenteolla mieli avoautoa. Sellaista kun ei ollut koskaa itsellä, eikä kellään muillakaan perheenjäsenellä ollut. Jo ennen 16V projektia haavelin A124 Cabrioletista, nimenomaan vanhempana 2.sarjan autona 300-24 moottorilla, mutta eipä niitä silloin löytynyt, ja viime vuonna tilanne oli jo niin paha, että hinnat olivat suorastaan riistäytyneet käsistä. Aloin tutkia nuorempaa Mercedeksen mallistoa, josta A209 sarjan CLK oli jo pitkään miellyttänyt omaa silmää. Avoja etsittiin jo pitkin syksyä, mutta 300D myynti antoi siihen vihdoin oikeasti mahdollisuuden, joten tarjontaa alettiin tutkia ihan oikeasti. Ensimmäisten joukossa bongasin Pirkanmaalta CLK240 -04 Cabrion, jossa musta metalliväri ja vaaleanharmaa nahkasisusta puhuttelivat. Tästä autosta kättelin sitten kaupat maaliskuussa, ja auto siirtyi Lahteen Huhtikuussa 2023. Kirjoitan kyseisestä autosta projektikertomuksen tänne kokonaisuudessaan myöhemmin.

2.3-16 kuvattuna uuden omistajan väliaikaisessa säilytystilassa.

Isoin juttu viime vuonna oli, että 2.3-16 myytiin myös keväällä. Auto jäi tänne Suomeen Jyväskylän suunnalle keräilijälle. Itselläni oli huutava tarve hankkia lisää tilaa, joten auton myynti meni suoraan uuden hallitilan hankkimiseen. 16V oli hieno auto, ja mielestäni varsin hyväkin mallinsa yksilö, mutta sinänsä sen myyminen ei ole sen enempää aiheuttanut tunnontuskia, paremminkin vaan antanut mahdollisuuden jatkaa harrastusta uusien kohteiden kanssa. Toivotan kuitenkin vielä näin jälkikäteen mukavia yhteishetkiä auton kanssa. Ennen myyntiä 16V kuitenkin ehti vielä osallistua Lapua Motor Showhun yhdessä Juhan 250 W123:n kanssa, joka niin ikään myytiin viime vuonna.

Keväällä tilanne oli siis se, että molemmat aikaisemmat MR mersut oli myyty, ja tilalla oli uudempi avo-CLK, joka toimi käytönnössä koko kesän harrasteautona, koska Cadillac oli jälleen kerran uudelleen maalattavana. Kesän kääntyessä kohti syksyä, oli taas Cadillac palannut kotiin, ja "uusi" CLK alkoi tuntua ehkä liian tuoreelta harrasteautoksi. Sinänsä siis nautin kesästä avon ratissa, ja mielestäni auto oli jopa harvinaisen hieno, mutta menetin vain mielenkiinnon. Tähän saattoi vaikuttaa yht'äkkiä facebookissa vastaan tullut ilmoitus siististä MR kilpisestä 420SEC:stä, joka alkoi kiinnostaa todenteolla. CLK oli myynnissä muutaman viikon, kunnes tärppäsi, ja ostaja sillekin löytyi, mistäpä muualta kuin Pirkanmaalta. Harmillista oli kuitenkin se, että myydessäni auton maanantaina, oli SEC myyty jo sunnuntaina. Jäin siis ilman autoa, ja sehän aiheutti hieman turhautumista. Pari tuntia CLK:n myynnin jälkeen olin kuitenkin sopinut jos seuraavat kaupat Espoossa sijainneesta 190E:stä. Tämä yhdellä perheellä uudesta saakka ollut yksilö oli päältä musta, ja sisältä punaisella nahkasisustalla. Erittäin erikoinen yhdistelmä siis. Päivää myöhemmin tenavatähti oli Lahdessa ja oli jälleen aika uuden projektin. Tästäkin autosta kirjoitan projektikertomuksen tänne myöhemmin.

190E juuri museoituna kuvitteellisen Niemen uimarannan edustalla.

Loppuvuodesta sitten onnistui kuin onnistuikin hankkia se hallitila, jota sitten rempattiin kuukaudenpäivät omaan makuun ja käyttöön sopivammaksi. Sen jälkeen periaatteessa olikin mukavan seesteistä, kunnes alkoi hiipiä ajatus uudesta projektista. Tälläkertaa se SEC ei jättänyt rauhaan, vaan sellaista lähdettiin etsimään. Samalla syntyi päätös myydä myös juuri valmistunut hieno 190E. Vuoden vaihtuessa 24-puolelle, lähti 190 myyntiin, eikä siinä mennyt kuin pari viikkoa, kun Lentokapteenina toimiva harrastaja tuli ja osti auton itselleen. Mersu jäi vielä säilytettäväksi Lahteen, mutta uuden auton etsintä oli jo kovassa vauhdissa. Paria SEC:iä kävin jo katsomassa, mutta ne eivät vakuuttaneet, ja mahdollinen hyvä yksilö oli jo seuraavaksi sovittu katsottavaksi, kunnes Villen Automyynnin Ville soitti että ethän ole autoa vielä hankkinut? Kävi ilmi, että saatavilla olisi rajoitetun ajan aito 2.sarjan 300CE-24, juuri toivomallani Almandinrot värillä, toivomallani mustalla nahkasisustalla, hyvillä kilometreillä ja ilmastoinnilla. Eli kyseessä oli tasan tarkalleen sellainen auto, mitä noin 6-vuotta aiemmin metsästin kissojen ja koirien kanssa. Avolankku muutti meille maaliskuussa 2024, ja luonnollisesti siitä on myös tulossa projektikertomusta.

Vastavalmistunut hallitilan pintaremontti Joulukuussa -23.

En usko, että on hirveän hankalaa kuvitella, ettei blogin kirjoitus ole ollut kovinkaan mielessä noiden mainittujen projektien aikana, joten täällä on ollut hieman hiljaista. Nyt on kuitenkin tarkoitus ottaa hieman rauhallisemmin, joten jää vihdoin aikaa myös kirjoittaa nämä projektit auki tänne.Odotettavissa siis reippaasti uutta materiaalia, joten olkaahan kuulolla.

Tässä se on! Kauan haaveiltu A124 kunnostettuna ja valmiina kesään.


-Antti