Uksea ja ikkunaa

Viime viikonloppuna näpersin vielä mersun kimpussa sen verran, että säädin ovet ja lokasuojat linjaan. Samalla nostettiin konepelti paikalleen ja jumpattiin myös sen istuvuutta. Olis noissa saumoissa vielä hierottavaa, mutta katsotaan miltä näyttää kun saa loputkin osat paikalleen. Myös loput ikkunat asensin samalla.



Kattoluukun tiivisteet tai pikemminkin reunojen karvalistat oli niin murentuneet, että päätin repiä ne irti. Samalla molemmilta puolen katkesi 4mm etummaiset ruuvit kun irroitin rosterilistoja.. ylimääräistä hommaa siis porailun ja kierteiden kanssa tuli siitä, mutta ne on hoidettu. Listat lähti matkaan ebaysta ja tulikin Hollanin myyjältä eilen perille. Otin koko 4-osaisen sarjan, vaikka tuskin vaihdan etummaista tiivistettä. Siinä ei varsinaisesti ole vikaa, ja uuden asennus vaatisi oikeaoppisesti vähintään kattoluukun rungon löysäämistä. Kerran olen yksiosaisen tiivisteen 124:een vaihtanut ja se oli ihan persehommaa. Hinnankin olivat osille keksineet sillä w201 setti maksoi lopulta 185€ kuluineen. Karvalistat olisi saanut Suomesta noin 130€/kpl joten oli tuo toki kaikenkaikkiaan edullisempi.



Ensi kerralla kun pääsen tallille, olisi tarkoitus käydä säädättämässä pyöränkulmat, ne on nyt niin päin honkia uusien osien asennusten jäljiltä. Sitten saisi täyttää SLS hydraulijärjestelmän, mutta vaihan vielä konehuoneeseen pumpun letkun. Onhan tuossa uudet paineakutkin odottamassa, joten nekin joutunee vielä vaihtaa. Toki myös kattoluukun saa sitten kasata. Jos oikein innostuu, saattaa myös korisarjan osat löytää paikalleen taakse ja sivuille. Eteen täytyy vielä ratustaa kaikenlaista, niin joutunee jättää sen kokoamisen myöhemmälle. Siitä sitten toivottavasti suunta kohti kotitallia.

Alustan viimeistely

Vihdoin pääsin muutamaksi päiväksi tekemään autoa Pohjanmaalle. Heti saapumispäivänä piti saada irrotettua vanha takakelkka, että saan maalattua jouset ja vakaajan. En saanut ketään kaveriksi talliin, mutta homma onnistui kohtuullisen näppärästi yksinkin. Kun auto saatiin nosturille, nostin sen ylös ja asettelin pukit kelkan alle. Seuraavaksi irrottelin bensalinjan, ABS anturin ja muita tiellä olevia osia. Sitten laskin autoa pukkien päälle ja avasin kelkan pultit. Muuta ei tarvinnut kun nostaa auto ylös ja kelkka jäi pukeille.





Kelkan alta ei oltu vielä maalattu pohjaa, joten ensimmäisenä vuorossa oli tietenkin harjaus, pesu ja maalaus. Seuraavaksi irrottelin vanhat rapeat jarruputket ja taittelin tilalle uudet. Tasonsäädön hydrauliöljyputket olivat osittain uusittu jonkun aiemman omistajan toimesta, joten niille ei tarvinnut tehdä mitään.





Kun ilta oli vielä nuori, puhdistin jouset ja vakaajan sekä ruiskuttelin ne uudelleen mustaksi. Seuraavana aamuna nostimme Tuomon kanssa uuden kelkan pukeille, ja toisen laskiessa autoa toinen sihtasi sitä paikalleen. Homma meni varsin näppärästi ja pultit löysivät paikkansa nopeasti. Sitten vuorossa oli jousten ja uusien iskarien asennus. Hyvällä puristimella homma hoitui jällleen kohtuullisen näppärästi, mutta apukädet oli tarpeen tuossakin. Vauhdikkaalla tahdilla paikalleen lyötiin vetarit ja perä johon oli aiemmin vaihdettu uudet tiivisteet. Perään lykkäsin Liqui Molyn 85W90 Hypoidit.











Niputtamista oli vielä jonkun verran, tasonsäädön säädin, jarruletkut, bensalinja, ABS anturi jne. Näiden jälkeen paikalleen löysi käsijarrun linkku ja vaijerit. Sitten kardaania paikalleen ja lopuksi lämpösuojat putkille. Viimeinen lämpösuoja konehuoneen päähän vaati, että myös etupään jarruputket on vedetty, jarruputkien vetoa ennen oli kuitenkin saatava tehostin irti maalausta varten ja tehostimen alta piti myös saada maalattua osa konehuonetta. Kun nyt purkamaan lähti niin samalla vaihtui poljinpakettiin kytkimen sylinteri kun näytti vanha vuotavan. Näiden pikku viivästysten jälkeen sain vihdoin viimeisenkin suojapellin paikalleen ja pääsi untenmaille.



Kolmantena päivänä asensimme kahteen pekkaan putkiston kannakkeineen. Samaan syssyyn paikalle pamahti tuulilasin asentaja, joten tuli sekin hoidettua. Lasin asennuksen jälkeen pääsin jatkamaan jarrujen ilmausta joka hoitui paineilmakäyttöisen ilmaajan avulla varsin näppärästi, mutta pyysin vielä 70-kymppistä äitiäni pumppaamaan jarrua, että saan varmasti ilmat pois. Kytkin ilmaantui pelkällä pumppauksella, jota saikin hetken tehdä.






Pohjaan löysi tiensä vielä bensapumpun ja tukivarsien muovikuoret ja etupäähän pohjamuovi. Loppuilta meni etulokareita asentaessa. Vielä jäi paljon säädettävää mm. Ovien suhteen, että kaikki istuu hienosti. Pikkutunneilla ratustin vielä takaovien lasit paikalleen, mutta etulasit jätin suosiolla seuraavaan kertaan.. olihan siinä taas riittävästi tekemistä näin kesäloman kunniaksi. Nyt saa taas jatkaa lomailua.

Puupanelin kunnostus Petrin W124:een

Petrin museoprojektiin ei sitten millään löytynyt oikeanlaista Zebrano panelia konsoliin, joten päätin tehdä itse. Hommassa apuna oli toki se, että olin jo muutama vuosi sitten tehnyt näitä muutaman, mutten ollut tyytyväinen jälkeen.
Hommahan lähti siitä, että löysin purkuautosta pähkinäpuisen panelin, jonka kosteus oli pilannut. Siinä kuitenkin oli oikeat reijitykset, joten lähtökohdaksi se oli hyvä.



1.Ensimmäisenä poistin lakan epäkeskolla 120 paperilla. Kun viilu oli kerran väärää, ei sitäkään tarvinnut varoa.





2. Zebrano viilua oli jäänyt hyllyyn, joten sitä ei tarvinnut ostaa. Sitä saa mm. Hollolan viilu & laminaatista. Putsasin panelin pölystä ja liimasin uuden viilun kontaktiliimalla.







3. Ylimääräisiä reunoja leikatessa on hyvä teipata viilupinta maalarinteipillä, sillä se lohkeaa helposti. Reunoista leikkasin enimmät saksilla ja loput epäkeskolla 80 paperilla.





4. Reijitysten avaaminen on melko työläs, mutta onnistuu mattoveitsen ja pienen viilan avulla.



5. Kun viilu oli muodossaan hioin sen epäkeskolla 240 paperilla.







6. Petsiksi valitsin tälläkertaa Liberonin mahongin, jonka tiesin jo valmiiksi liian punaiseksi. Petsiä sivelin kaksi kerrosta.



7. Petsin päälle lakkasin 2K akryylilakalla parikerrosta sulkeakseni pinnan.



8. Lakan kuivuttua vesihioin (400) kevyesti pinnan, mutta en edes yrittänyt poistaa virheitä. Siinä on riskinä, että lakka kuluu puhki, ja petsipinta ohenee ja tulee epätasainen väri.

9. Punaisuutta lähdin taittamaan ruskealla sävylakalla, eli siis sekoitin samaan 2K lakkaan Cromaxin am90 pigmenttiä.





10. Taas vesihionta ja uusi kerros lakkaa.



11. Vesihionta, Kolmas kerros lakkaa

12. Vesihionta/virheiden poisto, neljäs kerros lakkaa





13. Vesihionta 1000 paperilla ja alkukiillotus mirkelityyppisellä koneella ja rättilaikalla plus Mirkan 35 tahnalla. Sitten käsikoneella ja kolmella tahnalla myllytys ja lopuksi pinnan puhdistus puuvillarättilaikalla isossa koneessa.











Lopputulos tälläkertaa varsin onnistunut ja ajaa asiansa kohteessa.

Tenavaan ei ole juurikaan mitään tehty.. maalasin ovistopparit kun oli unohtunut ja käytin sinkissä pari sarjaa pyörän pultteja ja ovien lukkosalpojen vastakappaleet.